Meillä eletään muutosten aikaa. Syksyllä kääntyy aivan uusi lehti elämässä kun pikkulintunen (kyllä, rakkaalla lapsellani on monta nimeä) menee päiväkotiin! Kolme vuotta kotona ja nyt pitäisi keksiä töitä ja pystyä jättää neiti vieraille ihmisille. Ajatuskin kauhistuttaa.
Tyllerö on kovin ihastunut reppuihin ja nyt, jos koskaan, oli oikea aika tehdä sellanen.
Lähtökohtaisestikin halusin tehdä repun itse ja tämä reppu onkin tälläinen harjoitusversio
(meni vähän vinkkeliksi)
Mutta kyllä tätä kelpaa selässä pitää!
Edessä on iso tasku ja on heijastinta ja lenksua ja vaikka ja mitä. Reppu on kokonaan vuoritettu ja selässä ja olkaimissa on välissä huopakoviketta tuomassa ryhtiä sekä mukavuutta käyttäjälle.
Sisältä reppu ei olekaan ihan niin katseenkestävä, mutta kuka sinne sisälle kurkkii. Plus tämä on kuitenkin harjoitusversio eli meinaan tehdä vielä toisenkin.
Pikkuneitikin kelpuutti repun ja pakkasikin sen heti täyteen tavaraa. Huomenna pääsee reppu neitsytmatkalleen, kun pikkuneiti matkustaa mummin luo.
Sisältä reppu ei olekaan ihan niin katseenkestävä, mutta kuka sinne sisälle kurkkii. Plus tämä on kuitenkin harjoitusversio eli meinaan tehdä vielä toisenkin.
Pikkuneitikin kelpuutti repun ja pakkasikin sen heti täyteen tavaraa. Huomenna pääsee reppu neitsytmatkalleen, kun pikkuneiti matkustaa mummin luo.
Kaikki aarteet mukanaan.
Mä kadehdin sua ja muitakin, jotka ootte jaksanut repun ommella! Mä en saa mitenkään tartuttua näin haastavaan juttuun.
VastaaPoista