nettishoppailua ja hulinaa

Mä otan viel ton.. ja toiki on ihana. Ja toiki pitää saada! Kyllä, nettikaupat aiheuttavat suurta halua saada kaikkea!  Tiistaina rangeelan kanssa vähän nettishoppailimme kankaita ja muuta sellasta kivaa. Oi voi, rahanmenoa ei voi estää. Ei tainnut olla mun osuus tilauksesta kun "vaan" 70euron pintaan. Mutta ai että, et on tulossa kaikkea ihanaa! Sittenkun niistä saisi vielä tehtyykin jotain niin avot! Sehän se vasta oiskin :D Sitten tilasin vielä valokuviakin, kun ifolor tarjosi hyvän tarjouksen. Osa kuvista tulikin jo tänään, mutta jostain syystä osa tilauksesta jäi uupumaan. Ja huomenna pitäisi tulla kangaspaketti jos vaan kaikki menee hyvin. Toivottavasti tulis, kun ei millään malttais odottaa viikonlopun yli.


Keskiviikkona oli siskontyttö hoidossa ja ai että sitä hulinaa! Kun talossa on 6kk ja 1v3kk vanhat tytöt niin ei taatusti ole tekemisen puutetta! Päätin sitten, että lähden tyttöjen kanssa hieman ulos niin en joudu sisällä vahtimaan isompaa typyä kuin haukka.
Alkoi siis projekti -pue kaksi lasta ja ittes- ja kumpikaan lapsista ei taatusti oo halukas laittamaan mitään päälle. Isompi kiukkus kun ei otettu vaunuja, kun mentiin pulkalla ja pienempi itki kuumuutta ja sitä vääryyttä, että joutui olemaan lattialla sen aikaan, että sain omat kengät jalkaan. Sitten minimimmi rintareppuun ja isompaa kädestä kiinni ja pulkka kainaloon ja menoks.
Hissille mentiin ihan nätisti, hississä oltiin nätisti ja ulko-ovelle saakka meni kaikki mallikkaasti. Ulos astuessa heittäyty isompi typy maahan asenteella -minähän en tee mitään itse- ja se piti sitten nostaa pulkkaan, kun toinen on rintarepussa edessä. Kun vihdoin oli lapsi kyydissä niin lähettiin liikenteeseen. Ekat viis minuuttia pulkkailu oli hauskaa, mutta sit isotypy tajus et ei tää kyyti ookaan kauheen kummonen ja alotti hirmusen kitinän ja röhnötti pulkassa ja laahas kättä maassa.. (Harmi kun ei tullut kamera mukaan) Minimimmi viihtyi repussa oikein hyvin, eikä ollut moksiskaan tästä pikku lenkistä.
Eikun takas kotiin. Sisällä isompy typy tajus et hetkonen, äitihän puuttuu. Olihan typy ollu mun luona jo vajaa kaksi tuntia hoidossa tässä vaiheessa ilman äitiä. Sitten tulikin kitinä ja huhuiltiin äitiä. No onneksi n. tunnin päästä se äiti tulikin ja voinpahan sano et, EI ENÄÄN IKINÄ UUDESTAAN! Tiedän, ikinä ei sais sanoa "ei ikinä"

Tänään oli ns. isipäivä, eli minimimmin iskä tuli viettämään aikaa tyttärensä kanssa. Viikonloppuna sitten uudestaan.

Eli hulinaa on riittänyt monelle päivälle. Huomenna ollaan ihan kaksin, että saa mimmi välipäivän kaikesta hulinasta. Ne kun tuppaa sekottaa päikkäriajat ja sitä myötä myös uniajat.. Viime yönä päästiin nukkumaan 01.30..

Kantoasiaankin taisin saada päätöksen ja eiköhän se ole manduca, mikä meille kotiutuu. Nyt sitten olis projekti -käy ostamassa se manduca- mikä pitäisi toteuttaa. Oi että mä odotan sitä, ettei tartte rämpiä tuolla vaunujen kanssa kun voi vaan laittaa lapsen reppuun ja lähtee liikenteeseen.

keisarinnan uudet vaatteet

Eilen olimme juhlimassa mini mimmin 10-vuotiasta serkkupoikaa. Miten se aika meneekin niin nopeasti.
Juhliin täytyy tietenkin pukeutua asianmukaisesti ja sitä varten mimmin piti saada uusi mekko.
Vaatehuone pursuu kankaita, ja varsinkin marimekon kankaita, niin eipä tarvinnut kauaa miettiä mistä kankaasta mekon tekisi. Hyllyllä oli pienempi kasa sellasia jämäpaloja, mistä ei mitään muuta saakaan tehtyä, kun lasten vaatteita tai pienia pussukoita tai nyssyköitä.

Lopputulos oli tälläinen

Suunnittelijasta tai kankaan nimestä ei ole taaskaan harmainta havaintoakaan. Jos joku muu tietää, niin ilmoittakaa minullekin. Kaavat tein itse, kun ei tuppaa mistään ikinä löytyy mitään mieluisia kaavoja. Kädentiet ja pääntien ja helman kanttasin satiini vinonauhalla. Myönnän, että suurin syy vinonauhan käyttöön oli ihan se, ettei vaan huvittanu alkaa vuorittaa tota mekkoa tai tehdä mitään alavarakaitaleita. Mutta kivasti ne tohon sopii ja satiinisena tuo hieman juhlavuutta mekkoon.
Mimmi oli oikea söpöläinen uudessa mekossaan, kuva tulee kunhan vaan isäni lähettää sellasen mulle.

Mini mimmikin sai kaksi ensimmäistä hammasta. Laitan niistäkin kuvaa sittenkun sellasia saan otettua :) pitää vaan odottaa että ne hampit kasvaa vielä vähän

vika on aina laitteessa, ei käyttäjässä

Tälleen uutena bloggaajana eteeni on astunut pulma, mitä en osaa ylittää. Jos kirjotan jotain ja laitan kuvan, niin en pysty enään kirjottamaan kuvan jälkeen mitään!?! Kyllä aiemmin pystyin, mutta sitten tapahtui jotain ja nyt en vaan enään onnistu siinä. Täytyy vissiin myöntää, että tälläkertaa vika on käyttäjässä. Tuskastuttavaa!

Noh, kuvia ei sitten tule ennenkun olen tämän ongelman selvittänyt. Eipä sinällänsä, ei mulla oo mitään kuviakaan. Housut on pahasti kesken, kun tuli "pieni" moka kanttauksissa.. nooh, sellasta sattuu paremmissakin piireissä. Nyt pitäs vaan jaksaa purkaa ja ommella sit uudestaan. Ja kun sovitin housuja niin tulin siihen lopputulokseen, että ne on mimmille sopivat varmaan joskus ens syksynä :D Huoh, miks ei mistään vaan vois löytyä hyviä potkuhousujen kaavoja..
Tilasin juuri yhden 2010 vuoden ottobre lehden, missä oli varsin kivoja kaavoja :) Äsken sähköposteja katsellessa huomasin että ottobre kiitti tilauksesta ja ilmoitti että lehti tulee n. 3viikon kuluessa. 3 viikkoahan on ikuisuus! Mä odotin, että se lehti tulis jo tällä viikolla ja oon koko alkuviikon kytännyt postia. Ei auta itku markkinoilla, se on vaan odotettava.

Luntakin on tuprutellut ihan kiitettävä määrä ja tänään (eilen) ostinkin mimmille pulkan. Ihanan vaaleanpunaisen vauvapulkan, missä kelpaa neidin sitten matkustaa hangessa. Nyt tarttis sitten energiaa lähteä sitä testaamaan. Josko sitä painuis pehkuihin, niin jaksaa sitten huomenna (tänään) olla pirtee.

ps. Hankalaa kun kirjottelee aina tälleen yöllä niin ei tiedä puhuako tästä päivästä mitä vielä elelen, vai huomisesta mikä tulee vasta sittenkun on nukkunut vaikka kello olisikin jo huomisessa.. tai siis tässä päivässä.. äh, ota tästä nyt sitten selvää

kannellen ympäri maailmaa

Kantoreput! Mahtava keksintö, varsinkin jos lapsi on sellainen yksilö joka huutaa naama punasena vaunuissa, jos meno alkaa ärsyttää. Nyt ollaan matkailtu BabyBjörnin active -rintarepun kanssa ja vaikka kuinka sitä säätelisin, niin mun hartioille ja selälle se ei enään ole hyvä. Nyt tahtoisinkin vaihtaa mallia ja seuraavan pitäisi olla sellanen minkä saa myös selkäpuolelle. Mutta minkä ostaisi? Vaihtoehtoja on aivan liikaa. Olen karsinut ne neljään seuraavaan
1. Manduca (http://www.manduca.de/)
2. Tula (http://www.ipanainen.fi/product/1/)
3. Patapum (http://www.patapum.fi/)
4. Ergo (http://www.babyidea.fi/kantoliinoista/ergo/)
Lisäähän löytyis, kun vaan jaksais etsiä. Nyt jos koskaan on hyvä aika jättää merkki käynnistäsi ja kertoa onko omakohtaista kokemusta mistään noista repuista ja mitä mieltä siitä olet ollut. Kaikki tuntuis noudattavan samaa perus periaatetta ja kaikki on myös samaa suolaista hintaluokkaa. Kaikista olen kuullut hyvää, mutta en ole ikinä kuullut olisko joku noista ylitse muiden. Tai ehkä joku aivan muu kantohärveli? Liinat eivät meille sovi.
Harkitsin jopa, että väsään itse jonkinlaisen kantorepun, miten vaikeeta se voi olla? Kunnes tulin siihen lopputulokseen, että pukuompelijana tämä on mulle sellanen projekti, että jääkööt se oman alansa ammattilaisten käsiin ja maksan vaan kyynel silmässä tämän hinnan.

Seuraava aihe olis varmaan kaivannut jo oman postauksen, mutta menkööt nyt samaan.

Mun vauva kun nyt kasvoi isoksi tytöksi, niin on hän päättänyt alkaa (VIHDOIN) nukkumaan yli 45minuutin päiväunia. Tällä ajalla saan itse aikaseksi vaikka ja mitä! Tänään aloitin tekemään mimmille potkuhousuja Elsbeth Gyntherin kaavoilla.

Elsbet Gynther - ompele lapselle, vaatteet 0-4-vuotiaalle, vuodelta 1977

Kirjassa on ihania kaavoja ja odotankin innolla, että mimmi kasvaa, että pääsen ompelemaan kaikkea ihanaa. Nytkin toki voisin ommella siskontytöille jotain, mutta siskon isompi tyttö, 3v, on niin tarkka vaatteistaan, että hänelle tuskin tuolta mitään päälle saisi. Edes joulupukin tuomat villasukat eivät jalkaan mene, sillä ne ovat väärän väriset. Toivottavasti oma mimmi ei päätä lähteä muutaman vuoden päästä samoille linjoille. Onneksi nyt vielä saan itse päättää, mitä lapseni päälle laitan. Niin ja siskon pienempi on hieman enemmän punk/rock tyylinen, kun "hippilapsi", joten hänellekään ei tästä kirjasta oikein vaatetta saa. Oh well, on mulla toi oma ja ystävien ja tuttujen lapset :)
Mutta siis tosissaan, nyt siis tekeillä mimmille potkuhousut oranssista joustofroteesta

Kangas on oranssimpi oikeasti, kun mitä kuva antaa ymmärtää. Tykkään tässä mallissa siitä, että tässä ei ole sivusaumoja ollenkaan, mutta en sitten taas oikeen tykkää siitä, että keskelle eteen ja -taakse tulee sauma. Mutta tästähän saa tehtyä itse kaikenlaisia variaatioita, nyt en vaan jaksanut alkaa tekee mitään. Kokeilen nyt ensin että mitä tästä tulee. Kanttaukset tulee varmaan ruskealla resorilla (aika kliseisen retroa, I know) ja haluisin kovin jonkun kuvan rintaan tai lahkeeseen. En vaan oo tehny mitään kirjonta tai brodeeraus juttuja, niin en oikein tiiä miten ja mitä saisin edes aikaseksi.
Tulen sitten päivittelemään lisää, kun saan housut valmiiksi. Hyvällä lykyllä se tapahtuu jo huomenna :) (tai tänään jos nyt pilkkua viilataan)

pitikö olla hoppu..

Tänään posti toi kun toikin nepparini, jee! Heti aloin tietysti niitä painamaan mini mimmin bodyyn, että saisin sen valmiiksi. En tiedä kiinnostaako tämä ketään, mutta aijon kertoa nyt miten tämä prosessi menee

 Ensin tarvitset neljä osaa, uros-, naaras- ja kantapalat.

Seuraavaksi iskin tollasen piikin läpi, siitä mihin nepparin haluan. (Piikki tulee neppiprässin mukana)

Sitten vaan kantapala läpi juuri tehdystä reijästä...

...ja toinen (tässä tapauksessa uros) kiinnityspaloista toiselle puolelle...

.. ja purista!

Kantapalan kärki lyttääntyy ja pitää osat paikallaan.





Näitä sitten vaan iskemään sinne minne tarvitsee.

Ja näin on yksi setti kiinnitetty.








Ja tässä vaheessa kannattaa miettiä mitä tekee, eikä vaan tehdä sillä muuten voi käydä näin:

Kyllä tuli mieleen sanonnat, "pitikö olla hoppu, nyt se on leikin loppu" ja "juosten kustu", kun ihailin tätä hämmästyttävää typeryyttäni. Tulipas tosissaan taas sellanen olo, että ammattilainen vai!? Ja ei tosissaan ollut helppo homma hajottaa toista neppiä mattoveitsellä ja puukolla ja pihdeillä, että sain sen irti ja laitettua uudelleen oikein. Mutta nyt on body valmis!

Kaikenkaikkiaan oon aika tyytyväinen tähän tekeleeseen.

kuva arvoitus

Vaatehuoneen uumenista löytyi iso kasa tälläistä kangasta.
Se on muutama vuosi sitten ostettu Marimekolta, mutta rupesin tässä pohtimaan, että mikähän mahtaa tämän kankaan nimi olla.

Onko kellään tietoa millä nimellä tämä kuosi kulkee?

Saisin varmasti vastauksen kysymykseeni ihan kysymällä asiaa suoraan Marimekolta, mutta se vaatisi aikaa asioida kyseisessä liikkeessä. Tosin siihen täytyy turvautua jos tämä arvoitus ei täällä ratkea.




Kovasti olen odottanut maanantaita kun kuuta nousevaa, että posti toisi paketin. En edes tiedä tuleeko tilaamani nepit maanantain postissa, mutta toivon kovasti. Huomenna myös matka vie eurokankaaseen hieman ostoksille. Ties sitten mitä kaikkea kivaa sieltä mukaan tarttuu. Mietin että jos sitä kävisi myös askartelukaupassa hakemassa jotain kivaa kangasmaalia. Useampi vuosi takaperin tykkäsin kauheesti painaa kuvia vaatteisiin, mutta jostain syystä se on jäänyt. Ehkä siihen on syynä myös se, että löysin kaupasta sellasia silitettäviä kalvoja, mitkä tekivät kuvien painannasta ihan liian helppoa.
Nyt täytyy painua nukkumaan, että kerkii edes hetken nukkuu ennenkun toi pieni tytön tylleröinen herää ekaa kertaa

lapsi on terve kun se leikkii

Tässä on mun lelut, se millä the magic happens

Vasemmalla on 5-lanka saumuri/tasosaumakone, Husqvarna Viking Huskylock s25, keskellä JUKI baby lock pro line BL4-838DF ja oikealla JANOME sewist 625E.
Näillä sietää jo saada hyvää jälkeä aikseksi, jos ei saa niin sillon vika on käyttäjässä,
ei koneissa.

Uusin hankintani on KAM-neppiprässi. KAM-neppejä on yleisesti nähty kestovaipoissa, mutta koska ne ovat edullisia, ihanan värisiä ja niitä saa kuvioitunakin, ne päätyivät minun ostoskoriini. Yhtälailla niillä kiinnittää vaatteen kun metalli nepparillakin. Pidän myös noissa nepeissä siitä että, vaikka ne jostain syystä irtoaisivat (mitä ei pitäisi tapahtua) niin siinä ei ole mitään terävää mikä voisi lasta pistää, toisinkun metalli neppareissa. Kaveriksi löysin ihania tähti neppejä. Isompi värilajitelma on vielä postin armoilla ja saapuu toivottavasti maanantaina.

Paljon olisi tahtoa ommella vaikka ja mitä! Aika paljon on tietenkin aika rajotteita, sillä mini mimmi toki tahtoo äidin mielummin itselleen kun ompelukoneen ääreen. Onneksi mimmi pitää saumurin äänestä ja jaksaa päristää saumurille samaa tahtia kun kone pärisee. Ties vaikka tytöstäkin tulisi ompelija ;)

Viime viikolla tilasin aivan ihanaa kangasta, mistä olisi tarkotus mimmille jotain tehdä, mutta en raaski millään leikata sitä!

Onneksi vaatehuoneen uumenista löytyi yks ihana kangas minkä olin lähes unohtanut, mistä sitten innostuin ompelemaan bodyä ja toinen kangas mistä tuli mimmille uusi kypärämyssy :)
Myssy on tehty velourista ja siihen löytyi tollanen ruskea resori, tuomaan hieman -70-lukumaista retroa vivahdetta. Body projekti seisoo hieman ja odottaa neppareiden saapumista, sekä sitä että jaksaisin lähteä kangaskaupassa käymään. Mutta eiköhän sekin alkuviikosta valmistu.

alku aina vaikeaa..

Olen yrittänyt tätä blogia juttua jo muutaman kerran aiemminkin, mutta ei siitä mitään ole tuntunut tulevan. Ehkä syynä oli aiheen puute, kuka nyt yleisiä jorinoita -ei mistään- jaksaisi lukea, saati sitten kirjottaa. Tämä blogi on nyt pyhitetty ompelu projekteille ja muille käsitöille. Suurimmaksi osaksi pääosassa on varmasti vakiomallini, oma rakas tyttäreni, pikku mimmi, mutta varmasti myös muita vierailevia tähtiä esiintyy.

Aluksi voisin alottaa kertomalla että olen ammatiltani ompelija (nyt äitiyslomalla), joten tämä ei varsinaisesti ole mikään harrastelija blogi, mutta koska koko 3vuotisen opintojeni aikana meille ei opetettu ollenkaan mitään lastenvaatteista, niin tämä lastenvaatteiden teko on uutta (ja ihanaa). Kaavat ovat suurimmaksi osaksi valmis kaavoja, joita olen hieman muokannut.
Miksi nimeksi tuli lohikäärmelakki? Siksi etten mielikuvituksen puutteesta johtuen keksinyt parempaakaan kun ensimmäisen sanan mikä koneelta silmääni pisti. Ehkä joskus nimen vaihdan, ehkä en. Nään sen silti sopivan tämän blogin nimeksi oikein hyvin.

Toivottavasti joku edes viihtyy tämän blogin ääressä ja saa ehkä jonkinnäköistä inspiraatiota tästä, niinkun itse olen saanut monilta muilta blogien kirjoittajilta. Kommentteja saa jättää ja parannus ehdotuksia ja ihan mitä vaan risuja ja ruusuja :)